Turun seudun pyöräilyreitti 13 – Nousiaisten kierros

Lähde vähän pidemmälle pyöräretkelle tutustumaan Turun ympäryskuntiin ja varsinaissuomalaisiin maalaismaisemiin. Matkan varrelta löytyy myös henkistä ravintoa.

Jaa sivu

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli

Pituus: n. 77 km.

Kesto: 1 päivä.

Vaikeustaso: Keskivaikea. Reitti on maastoltaan helppo, vaikeus tulee reitin pituudesta.

Reitti kartalla

Voit vuokrata menopelin pyörävuokraamo Carfieldistä tai sähköpyöriin erikoistuneesta 10bikesista.

Matka alkaa Turun Vanhalta Suurtorilta ja kulkee Raunistulan puistotietä Vanhalle Tampereentielle, joka vie sinut Maarian kirkolle. Poljet Maarian keskiaikaisen kivikirkon ja siihen kuuluvan 1700-luvun pappilan välistä. Tätä viehättävää miljöötä kannattaa pysähtyä ihastelemaan pidempäänkin.

Maaria – Paattinen

Reitti kulkee Orikedon teollisuusalueen reunaa, Turun kehätien yli. Ennen Metsämäen ravirataa käännyt vasemmalle Paimalantielle. Kaupungin hyörinä on jo jäänyt taa ja saat polkea rauhassa. Ohitat suuria kasvihuoneita, oikealla puolellasi on Maarian allas, joka tosin pilkahtaa esiin vasta lähellä Maariaa. Maariassa ylität altaaseen virtaavan Paattistenjoen ja pian sen jälkeen saavut Jäkärlän K-Marketille, jossa on mahdollisuus täydentää muonavarastoja. Sukellettuasi Tampereen moottoritien ali matka jatkuu maantien reunassa. Auvaistentie on harvaan liikennöity eikä matkaa ole kuin nelisen kilometriä Paattistentielle, jossa pääset taas pyörätielle. Paikoin Auvaistentie seurailee tarkasti kapeana kiemurtelevaa Paattistenjokea. Paattisilla sinut tervetulleeksi toivottaa tien oikealla puolella, pienen kukkulan päällä seisova puinen kirkko. Paattisten kirkko on rakennettu 1909. Kirkon jälkeen ohitat pian Alitalon tilan, jossa mansikka-aikaan voit käydä ostamassa matkaevääksi tilan makeita mansikoita. Mansikkapeltoja näkyy tien molemmilla puolilla.

Paattinen – Vahto – Nousiainen

Paattisilta suuntaat kohti kuuden kilometrin päässä sijaitsevaa Vahtoa. Tie on rauhallinen mutta kaikkea muuta kuin tylsä – siitä pitävät huolen mutkat ja mäennyppylät. Vahdolla kannattaa poiketa katsomassa Vahdon kodikasta puukirkkoa vuodelta 1804. Vahdolta on matkaa Nousiaisiin 17 km ja matkalla pääsee ihastelemaan mahtavan laajaa peltoaukeaa. Vastatuulella avarat osuudet voivat helposti uuvuttaa yli-innokkaan polkijan. Kannattaa siis hieman hillitä itseään, vaikka tasainen ja viehättävä tie innostaakin vauhdikkaaseen menoon.

Reitti tuo sinut Nousiaisten kirkolle. 1400-luvulta peräisin oleva hieno Pyhän Henrikin kirkko lepää luonnonkauniissa maalaismaisemassa. Näkymä hivelee silmiä ja mieltä. Perimätiedon mukaan kirkko pystytettiin siihen paikkaan, johon Lallin surmatyön jälkeen piispa Henrikin ruumista vetävät härät lopulta pysähtyivät. Nykyinen keskiaikainen kivikirkko kohoaa samalla paikalla. Suomen ensimmäinen piispanistuin perustettiin Nousiaisiin, josta se siirrettiin Turun Koroisiin 1200-luvulla. Kirkossa säilytetään Suomen arvokkaimpana pidettyä taide-esinettä, Pyhän Henrikin muistoarkkua eli kenotafia, jonka lahjoitti piispa Maunu II Tavast vuonna 1429. Arkku on päällystetty Henrikin elämää ja ihmetekoja kuvaavilla messinkilevyillä.

Kirkolta matka jatkuu Kirkkotietä pitkin kohti Nousiaisten keskustaa. Koljolantien risteyksestä oikealle muutaman polkaisun päässä jököttää Emovahan siirtolohkare. Poikkea ihmeessä katsomassa tätä järkälettä. Keskustassa aivan reitin varrella sijaitsee leipomoherkkuja tarjoava Maalaiskaffela. Keskustasta löytyy ruokakauppa ja muita putiikkeja, mm. pyöräliike, joka tarjoaa myös huoltopalvelua.

Nousiainen – Masku

Virkistävän kahvitauon jälkeen on taas mukava hypätä satulaan. Nokka siis kohti Maskua, jonne Nousiaisista matkaa on vain viisi kilometriä. Parin kilometrin päässä vastaan tulee koko lenkin ainoa jyrkkä mäki. Nousu on lyhyt mutta kipakka ja laittaa puuskuttamaan. Kasitien ylitettyäsi olet Maskun keskustassa. Täältä löytyy kaupan ja kebab-pizzerian lisäksi leipomo-konditoria.

Maskusta jatketaan kohti Naantalia. Selkeläntien ja Kustavintien risteyksessä sijaitsee Kirppiskeskus Wanha Nestori, jossa mielenkiintoisen kirppistavaran ohella on tarjolla kahvia ja pullaa. Kirppiskeskuksesta Naantaliin päin noin 4 km:n päässä tien oikealle puolelle on pystytetty Varjosen veljesten muistokivi. Kivi muistuttaa yhden perheen hirvittävästä uhrauksesta isänmaan puolesta. Varjosen kaikki seitsemän veljestä olivat mukana talvi- ja jatkosodassa. Neljä heistä kaatui ja kaksi palasi kotiin sotainvalideina. Tämän johdosta veljessarjan viimeinen pääsi pois etulinjasta.

Raisionlahti – Pansio

Aurinkotien liikenneympyrän kohdalta voit halutessasi suunnata oikealle Naantaliin, jonne matkaa on nelisen kilometriä. Vasemmalle tie vie Raision keskustaan. Reittimme jatkuu suoraan ja vähän matkan päässä tien oikealle puolelle puiden siimeksestä pilkottaa Tammiston tila, josta löytyy ravintola-kahvila sekä majoitusta idyllisessä miljöössä. Pian yhytät Turku–Naantali -pyörätien ja suuntaat vasemmalle kohti Turkua. Pyörätie kulkee aivan Raisionlahden rannassa. Lahden maisemia ja linnustoa voit käydä bongailemassa lintutornista, jonne pääset pyörätieltä pitkospuita pitkin. Ennen lintutornia oikealla puolella näkyy Pernon telakka valtavine nostureineen. Polkiessasi voit tarkkailla, millaisia maailmanluokan risteilyaluksia on parhaillaan rakenteilla. Oikealle puolelle jää myös Raision pienvenesatama.

Pian poljet Krookilan kotiseutukeskuksen ohi, jossa Krookilan Wanhassa Tuvassa on tarjolla maittavaa lounasta ja kahvilatuotteita. Täällä on mukava hengähtää hetki nauttien herkkupaloista rauhallisessa, maalaismaisessa pihapiirissä. Pansiossa kannattaa tehdä kierros arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelemalla hienolla ainutlaatuisella pientaloalueella, jonka Laivateollisuus Oy:n rakennutti 1940-luvun lopussa telakan työntekijöille. Alueella on kaikkiaan 42 pientaloa ja se kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin. Pansiosta poljeskellaan rennosti Pansiontietä pitkin, ja lopuksi kurvataan Turun linnan edestä Aurajoen rantaan. Reissun päätteeksi voi suunnata vaikka Ravintola Göranin terassille nauttimaan lounasta tai virvokkeita ja ihailemaan Suomen Joutsenta ja muita jokivarren näkymiä.

Teksti ja kuvat Veli-Matti Rissanen

Julkaistu | Päivitetty